keskiviikko 17. heinäkuuta 2013

Kohdekatsaus: Havin saippuatehdas

Vantaa on varmasti monelle ulkopaikkakuntalaiselle hämärää aluetta; pelkkä läpikulkureitti Helsinkiin tulit sitten junalla, autolla tai lentokoneella. Vantaasta tulee mieleen toinen toistaan muistuttavia kerrostalolähiöitä, pientaloalueita ja tavaratalokeskittymiä. Monet varmasti ajattelevat, että Vantaa on kasvanut Helsingin siivellä, vaikka tosiasiassa Helsinki on kasvanut myös Vantaan kustannuksella. 1946 alueluovutuksissa Vantaa menetti 2/3 väestöstään ja valmiiksi rakennetut palvelunsa Malmin liittyessä Helsinkiin. Ruotsinkielinen maaseutukulttuurikin vaihtui Vantaan kasvaessa joukkoon uudisasukkaita. Vaikka Vantaan identiteetti saattaa olla hakusessa, on sillä historiansa.

Teollisuus pakeni yhä ahtaammaksi käyvästä Helsingistä Vantaalle. Oli Vantaalla teollisuutta omastakin takaa. Tikkurilasta oli tullut rautatien myötä Vantaan teollinen keskus, josta on vielä jäljellä mm: maalikonserni Tikkurila Oyj ja jo toimintansa lakkauttanut silkkitehdas. Yksi huomattavimmista teollisuusrakennuksista oli Tikkurilan kyljessä, Viertolassa Keravanjoen rannalla sijainnut Havin saippuatehdas, jonka 1984 rakennettu yli 50-metrinen pesupulveritorni toimi näyttävänä maamerkkinä Kehä III:n ohikulkijoille.

Tehtaan teräslevyillä pinnoitettu torni hohkaa raikkaassa pakkassäässä Marraskuussa 2007.
Saippuankeitto oli alkanut Viertolassa joen varrella 1930-luvun lopulla, jonne rakennettiin uusi tehdas 1955. Useiden omistajanvaihdoksien jälkeen tehdas päätyi monikansallisen Henkelin käsiin 1997, joka sittemmin sulki tehtaan lopullisesti.

Rikottuja ikkunoita ja avoimia ovia. Sisääntyminen pohjakerrokseen sujui vaivatta.
Koneet ja säiliöt oli purettu ja myyty eteenpäin.
Toisen kerroksen valvomossa päivysti yksinäinen sähkötaulu ja aikansa elänyt monitori.
Tehdasalueeseen lukeutui myös lämpökeskus ja toimistorakennus, joka oli yhteydessä laajaan varasto-osaan. Tehdas sivurakennuksineen näytti olevan täydellisessä kunnossa. Kaikki siinä huokui teollista puhtautta ja raikkautta. Tehtaassa oli vielä vieno pesuaineiden tuoksu ja sähkökin tuli. Vain käyttäjä puuttui.

Toimistorakennuksessa sijaitsi myös hiljainen ruokala.
Tyhjyyttään kaikuva varastokin voi olla näyttävä.
Rakennuksen todellinen huipentuma oli nousu pesupulveritorniin. Irrallisen näköisten metalliportaiden varassa kapuaminen tuntui miltei tieteiselokuvan kulisseissa notkumiselta.




Uskalikko palkittiin lopulta näyttävillä näkymillä.
Niin kuin monista tarpeettomaksi käyneistä kohteista, haluttiin saippuatehtaasta eroon uusien asuntojen tieltä. Havin saippuatehdasta vaadittiin kyllä suojeltavaksi; olihan tehtaalla ollut vahva kaupunkikuvallinen ja rakennustaiteellinen arvo. Vaan niin ei koskaan käynyt. Tehdas purettiin 2008 ja tontille rakennettiin toinen toistaan muistuttavia kerrostaloja. Jälleen oli yksi palanen Vantaan historiaa, monimuotoisuutta ja identiteettiä kadonnut.

6 kommenttia:

  1. Tuo tehdas valmisti rujoa Beaty Soap -nimistä palasaippuaa Neuvostoliiton markkinoille. Yllätys oli suuri, kun sain ko. saippuapalan käteeni astuessani varusmiespalvelukseen 2000-luvun alussa. Willow/FUE

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jaahas, uutta tietoa meikäläiselle. Mukavaa sekä innostavaa nähdä ja kuulla, että FUE:kin seuraa jossain taustalla. Olisi hauskaa kuulla teidän kuulumisista enemmänkin. Vaikka sitten edes foorumin puolella.

      Poista
  2. Kaunis paikka. Ja hyvät kuvat, ettei oo haettu liikaa mitään nykytrendin mukaista dramaattisuutta ja gootahtavuutta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Tämä on siltä ajalta, kun napsin kuvia vielä digikameralla ja automaattiasetuksilla. On totta, että nämä näyttävät luonnollisemmilta siksi. Toisaalta kirkas talviaurinko mahdollisti tämän. Pimeämmissä tiloissa ja harmaassa säässä tarvitaan sitten muutakin.

      Poista
  3. Kysymys: Milloin partasaippuaa on valmistettu ..minulla yksi avaamaton paketti ?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, hyvä kysymys. Itse en ole koskaan kuullutkaan moisesta saatika käyttänyt.

      Poista