maanantai 23. joulukuuta 2013

Kohdekatsaus: Herralan tiilitehdas

Herralan tiilitehdas syksyllä 2007.
Tiiliteollisuudella on ollut vahvat perinteet Suomessa. Tiilen käyttö rakennusmateriaalina on ollut huipussaan 1900-luvun alussa. Vaikka tuotantomenetelmät ovat sittemmin kehittyneet, tiilien rinnalle on kehitetty halvempia vaihtoehtoja. Useat sodan jälkeen perustetut tiilitehtaat kaatuivat kovassa kilpailussa.

Vanhoja tiilitehtaita löytyy vielä pitkin Suomea. Yksi niistä on Hollolan Herralassa sijaitseva tiilitehdas, joka  ei ollut paikkakunnan ainoa laatuaan. Asemaa vastapäätä perustettu tiilitehdas luokiteltiin maakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi kohteeksi.

Puiset tiilitehtaat ovat tätä nykyä harvassa.
Uutta tiilistä puolta.

Historia:

Tiilitehtaan historia sai alkunsa vuonna 1899, jolloin Villehard Eerola perusti käsinlyöntimenetelmällä toimivan tiiliruukin. Viisi vuotta myöhemmin tehdas siirtyi J. A. Henriksonin ja Albin Harvon omistukseen, jotka laajensivat toimintaa ostamalla lisää maa-alueita ja siirtymällä koneelliseen tuotantoon. Vuonna 1926 tehtaan osti puolestaan Uuno Katila, joka toimi myöhemmin laitoksen omistaneen Katilan Tiili Oy:n puheenjohtajana ja toimitusjohtajana aina kuolemaansa saakka 1974.

Tiilitehtaan nykyinen rengasuuni rakennettiin 1940. Vuonna 1955 suurtilakuivaamon rakentamisen yhteydessä siirryttiin piikkivaunujen käyttöön, joilla tiilien siirrot kuivaamoihin järjestettiin sähköraitioteitä ja trukkia käyttäen. Kuivaamoissa oli tilaa yli 300 000 tiilelle.

Tiilien valmistus loppui Herralassa 70-luvun lopulla. Tehdasta on sittemmin käytetty varastona, autokorjaamona ja ampumaratana. Vaikka rakennus oli säilynyt ulkoisesti entisessä asussaan, sisätiloissa tiilienvalmistuksesta muistutti enää vain tiiliuuni. Syyskuussa 2009 tehtaan puiset rakenteet kuivaamoineen tuhoituivat tulipalossa. Palon syttymisen epäillään liittyneen Herralaa tuolloin vaivanneeseen tuhopolttojen sarjaan.

Nykyhetki:

Entisen tiilitehtaan tontilla säilytetään vuonna 2013 romu- ja purkuautoja. Poliisi on saanut tutkintapyynnön tontista, jonka ympäristövaikutukset on kyseenalaistettu. Vaikka hieno tiilitehdasmiljöö on vaihtunut raunioiksi ja autonromuttamoksi, on kohde sellaisenaankin näyttävä. Tontin uusi käyttö ja pihapiirin asuttu talo rajoittavat kuitenkin omatoimista alueeseen tutustumista.

Tilanne paikanpäällä Joulukuussa 2013.
Lukuisat romuautot antavat ihmeteltävää tiilitehtaan sijaan.
Komea paloautovanhus tyytynee katselemaan tulevatkin tulipalot sivusta.

Lähteet:

Kuokkanen Rauno, Leiponen Kauko: Suomen tiiliteollisuuden historia. Suomen tiiliteollisuusliitto r.y. Tiilikeskus Oy. Helsinki, 1981.

Savon Sanomat: Hollolan vanhan tiilitehtaan palo ehkä tuhopoltto (8.9.2009)
http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/vanha-tiilitehdas-paloi-pahoin-hollolassa/1087237

Etelä-Suomen Sanomat: Herralan entinen tiilitehdas uudelleen poliisin syyniin (12.12.2013)
http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2013/12/12/herralan-entinen-tiilitehdas-uudelleen-poliisin-syyniin

2 kommenttia:

  1. Käsite "Herralan tiilitehdas" sisältää itse asiassa yhteensä kaksi tai kolme tiilitehdasta, ei vain tätä. Kimpo (lop. 1976) ja Katilan Tiili (jolla myös aiempaa historiaa kahdella eri nimellä, lop. 80-luvulla jolloin toiminta siirtynyt myynnin myötä Lappilaan, nyk. Wienerbergerin omistuksessa) ainakin. Yleisesti puhutaan "Herralan kolmesta piipusta". Ja tässä palaneessa on toiminut ampumaradan lisäksi myös baari ja paintballiakin siellä on pelattu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos täsmennyksestä. Toinen noista tiilitehtaistahan sijaitsee edellämainitun välittömässä läheisyydessä ja siinä on tällä hetkellä jotain pienteollisuustoimintaa. Siitä kolmannesta minulla taas ei ole havaintoja, vaikka se monessa lähdeaineistossa on ohimennen mainittu.

      Kuten UE-piireissä on tapana, hieman tarkoituksellakin käytin ympäripyöreää nimeä. Siis Herralan tiilitehdasta, koska tuonkin tehtaan nimi on muuttunut nelisen kertaa omistajan myötä. Joskin Katilan alaisuudessahan tuo suurimman osan ajastaan pyöri. Huvittavaa kyllä, wikipediassa ja jokaikisessä mediassa tuo yhdistetään nimenomaan vain tähän tehtaaseen. En tiedä onko se järkevää, mutta jatkan siis muiden viitoittamalla linjalla. Keskustelulle siitä olen kyllä avoinna.

      Poista